Share |

Metsästysmaja

Alavieskan Metsästysseuran metsästysmaja sijaitsee Alavieskan raviradan läheisyydessä. Majassa on sali, jossa on pöytäkalusteiden lisäksi normaalit keittiövarusteet ja avotakka.

Saliin mahtuu n.80 henkilöä. Majan toisessa päässä on saunatilat.

Vuokraus maksaa 100e/vrk. 

Somistevuokraamosta somisteet tapahtumiin -10%. www.somistevuokraamo.fi 

Tarkemmat tiedot vuokrauksesta on saatavissa seuran sihteeriltä.

unnamed_1.jpg

unnamed_2.jpgunnamed.jpgunnamed_3.jpg 

 

 

 

 

 

unnamed_4.jpg

 

 

 

 

 

 

Jahtimuistot elävät kuvissa ja lehtileikkeissä (Juttu Kalevassa 14.7.07)

Räntäsade. Siinä yksi syy, joka pakotti Alavieskan Metsästysseuran jäsenet puntaroimaan jahtikämppävestointia.

"Se oli vuosi 1982. Ennen päivän hirvijahtia joku levitti kartan auton konepellille, ja toinen piti viittaa kartan suojana, kun taivaalta vihmoi räntää. Mietitytti, että voisi tämän helpomminkin hoitaa", Reijo Hukka naurahtaa.

Ajatus metsästysmajasta oli ollut esillä jo aiemmin. Kun alavieskalaiset käärivät hihansa, alkoi raviradan läheisyydessä tapahtua. 29. kesäkuuta 1983 nuijittiin päätös majan rakentamisesta ja jo 5. elokuuta seura järjesti kesäkokouksensa uusissa, 110 neliön tiloissa.

"Maja nousi pystyyn talkoilla. Joka ilta oli 5-10 miestä hommissa. Vain keskiviikkoiltoina vasaroiden pauke taukosi."

Mitä silloin tapahtui?

"Keskiviikot oli pyhitetty hirviammunnoille", Aimo Viljamaa virnistää.

Vuonna 1960 perustetun seuran historia on dokumentoitu tarkasti leikekirjoihin. Maininta löytyy esimerkiksi Oulun läänin entisen maaherran Erkki Haukipuron (1921-2001) vierailusta.

Upeimpiin muistoihin kuuluvat vanhat valokuvat. Arkiston helmiä ovat Unto Järvisen (1942-2007) otokset. Taitava lehtikuvaaja ikuisti filmille peltohirviä sekä näitä jahdanneita alavieskalaisia.

Vuosina 1984-85 metsästysmajassa puhuttiin suomen lisäksi saksaa ja ranskaa. Kaukaiset vieraat halusivat kaataa hirviä ja maksoivat toiveidensa toteuttamisesta hyvin.

"Meillä oli majan rakentamisesta pankkilainaa, joten rahat tulivat tarpeeseen."

Kuinka pidettyjä vieraat olivat?

"No, sanotaanko, että kaikki olivat tyytyväisiä, kun vierailut päättyivät. Kuluttavaa touhua se oli", Viljamaa tunnustaa.

Ulkoapäin seuran maja näyttää tavalliselta omakotitalolta. Maja on sisustettu perisuomalaiseen tapaan turhia pröystäilemättä.

Pirtin pitkät penkit ja pöydät tarjoavat puitteet jahtipalavereille. Kartta jahtialueesta on ripustettu majan seinälle.

Ammuntaa voi harjoitella ilmakivääriradalla. Pikkuluksusta edustaa vuonna 1991 rakennettu 50-neliöinen saunaosasto. "Sauna lämpiää viikoittain", Viljamaa mainitsee.

Hirvet nyljetään pihapiiriin kuuluvassa teurastamossa, joka on rakennettu jo vuonna 1981. Nyljettävää riittää, sillä kuluvalle jahtikaudelle kaatolupia on myönnetty 65.

"Raskaampiakin syksyjä on ollut. Vuonna 2004 kaadoimme 159 hirveä", hirvi-isäntä Erik Kääntä hymähtää.

68-henkinen jahtiporukka kokoontuu majalla aina ennen metsään siirtymistä. Alavieskalaiset eivät halua puhua majan hinnasta, mutta vakuuttavat, että sijoitettu summa on maksanut itsensä takaisin.

Osuvimmin majan merkityksen kiteyttää Uuno Nahkala.

"Eihän siitä mitään tulisi, jos näin iso sakki kököttäisi aamusta toiseen tuolla kantojen nokissa!"