Seuran säännöt 

1§

Yhdistyksen nimi: Alavieskan metsästysseura ry.

Kotipaikka: Alavieska

Kunta: Alavieska Oulun läänissä

Yhdistys on  perustettu ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Seuran kieli on Suomi

Seura on Suomenmetsästäjäliiton ja Keski-pohjanmaan kennelpiirin ry:n jäsen.Piirin jäsenenä seura noudattaa piirin sääntöja ja määräyksiä.

2§

Seuran tarkoitus

Seuran tarkoituksena on harjoittaa

1. järkiperäistä metsästystä
2. riistanhoito- ja luonnonsuojelutoimintaa
3. metsästysampumaurheilua
4. kenneltoimintaa

3§

Seuran toimintamuodot

Tarkoitustaan seura toteuttaa

1. hankkimalla käyttöönsä metsästys- ja riistanhoitoalueita
2. suorittamalla riistanhoitotöitä
3. valvomalla metsästys- ja riistanhoitoalueillaan tapahtuvaa metsästystä
4. seuraamallaan toimialueensa riistatilannetta
5. huolehtimalla luonnonsuojeluun liittyvistä käytännön toimista
6. kouluttamalla jäseniään
7. järjestämällä metsästys- ja urheiluammunnan suoritus- ja kilpailutilaisuuksia, mitä varten seura voi asianomaisella luvalla rakentaa ja ylläpitää ampumarataa.
8. edistämällä metsästyskoiratoimintaa.

4§

Seuran jäsenet

Seuran varsinaiseksi tai koejäseneksi johtokunta voi hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran, Suomen metsästäjäliiton ja Keski-Pohjanmaan kennelpiiri ry:n sääntöjä ja päätöksiä.

1. Henkilö,joka asuu vakinaisesti seuran alueella ja vuokraa metsästysvuokrasopimuksella seuralle omistamansa tilan tai muuallakin asuva, jos hän on maanomistaja joka omistamansa kooltaan vähintään 10 ha alueen kaikilla metsästysoikeuksillaan.
2. Henkilö, joka vakinaisesti asuu seuran alueella vaikka ei olekkaan maanomistaja.
3. Metsästysseuran alueella yli 10-vuotta asunut jäsen ei menetä jäsenoikeuksiaan muuttaessaan seuran alueelta pois

Koejäsenyys kestää enintään 2-vuotta, minkä ajan kuluessa seuran johtokunnan on päätettävä koejäsenen hyväksymisestä seuran varsinaiseksi jäseneksi tai hylkäämisestä.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan johtokunnan esityksestä  seuran kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on erittäin huomattavasti edistänyt seuran toimintaa. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen arvo on elinikäinen.

Kannattavaksi henkilöjäseneksi seuran johtokunta voi hyväksyä yksityisen henkilön ja kannattavaksi yhteisöjäseneksi oikeuskelpoisen yhteisön,joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattavalla henkilö- ja yhteisöjäsenellä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa.

5§

Jäsenen velvoitteet ja maksut

Jäsen on velvollinen noudattamaan metsästystä harjoittaessaan ja muussa toiminnassaan seuran sääntöjä ja päätöksiä sekä suorittamaan seuraan liittyessään liittymismaksun ja heinäkuun loppuun mennessä vuotuisen jäsenmaksun, joiden suuruudesta seuran talvikokous vuosittain määrää.

Koejäseneltä ei peritä liittymismaksua, eikä hänellä ole äänioikeutta. Muutoin koejäsenellä  on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisellakin jäsenellä paitsi, että koejäsen voi metsästää ainoastaan varsinaisen jäsenen valvonnassa ja että koejäsenen hirvieläinjahtiin osallistumisesta päättää seuran johtokunta.

Maanomistaja, joka metsästysvuokrasopimuksella vastikkeetta luovuttaa seuralle omistamansa kooltaan vähintään 10 ha käsittävän tilan kaikilla metsästysoikeuksilla, vapautetaan jäsenmaksuista niin kauan, kuin tällainen vuokrasopimus on voimassa.

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet ovat vapautetut jäsenmaksuista ja riistanhoitovelvoitteista.

Kannattavilta henkilö- tai yhteisöjäseniltä ei peritä liittymismaksua, eikä heillä ole riistanhoitovelvoitetta. Vuotuinen tai kertakaikkinen kannattajajäsenmaksu määrätään vuosittain erikseen yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen osalta seuran talvikokouksessa.

Riistanhoito- ja ilmoitusvelvoite

Jäsen on myös velvollinen

1. Suorittamaan riistanhoitotyötä vähintään seuran talvikokouksen vuosittain vahvistaman riistanhoitovelvoitteen edellyttämän määrän verran ja pitämään luetteloa kaikista suorittamistaan riistanhoitotoimenpiteistään sekä pyytämästään riistasta sekä:
2. Tekemään näistä vuosittain ilmoituksen seuran johtokunnalle tai seuran riistanhoitotoimikunnalle.

Riistanhoitovelvoitemaksu

Jäsen, joka ei ota osaa  riistanhoitotyöhön tai joka jättää tekemättä edellä mainitut ilmoitukset, on velvollinen suorittamaan seuralle riistanhoitovelvoitemaksun, jonka suuruuden seuran talvikokous vuosittain vahvistaa. Riistanhoitovelvoitemaksu on suoritettava taannehtivasti seuraavan kalenterivuoden jäsenmaksuajankohdan yhteydessä.

Seuran johtokunta voi erityisistä syistä (esim. ikäraja, sairaus,tms.) vapauttaa jäsenen riistanhoitovelvoitteen ja riistanhoitovelvoitemaksun suorittamisesta joko osittain tai kokonaan.

6§

Seurasta eroaminen

Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti seuran johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

7§

Seurasta erottaminen

Seuran johtokunta voi erottaa jäsenen, joka

1. Laiminlyö näissä säännöissä mainittujen maksujen suorittamisen:
2. Toimii yhdistyksen sääntöjen tai hyvien metsästäjätapojen vastaisesti:
3. Rikkoo metsästystä koskevia lakeja, asetuksia tai määräyksiä tai
4. Toimii seuran tarkoitusperien vastaisesti.

Ennen päätöksentekoa johtokunnan on varattava asianomaiselle jäsenelle tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, jollei erottamisen syynä ole näissä säännöissä mainittujen maksujen maksamatta jättäminen.

Erotetulla on oikeus vedota seuran seuraavaan kokoukseen. Vetoomus on annettava tiedoksi kirjallisesti seuran johtokunnalle 30 päivän kuluessa kirjallisen erottamispäätöksen postituspäivästä po. päivää lukuunottamatta. Ellei vetoomusta esitetä edellä mainitussa järjestyksessä, tulkoon erottamispäätös voimaan heti määräajan päätyttyä. Muussa tapauksessa jäsen katsottakoon erotetuksi vasta sitten, kun seuran kokous on vahvistanut erottamispäätöksen.

Eroava tai erotettu  jäsen on velvollinen suorittamaan ennen jäsensuhteensa lakkaamista maksut, eikä hänellä ole oikeutta saada mitään seuran kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.

8§

Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista talvikokous pidetään tammikuussa ja kesäkokous kesä-syyskuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää johtokunta

Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on saatettava jäsenten tietoon vähintään 7 päivää ennen kokousta.

1. Sanomalehti-ilmoituksella seuran varsinaisen kokouksen määräämässä lehdessä tai
2. kirjallisena ilmoituksena jäsenille tai
3. Seuran viralliseen ilmoitustauluun kiinnitetyllä ilmoituksella.

9§

Talvikokousasiat

Talvikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.
2. Todetaan kokouksen laillisuus.
3. Hyväksytään työjärjestys
4. Esitetään seuran toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä vuodelta ja päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta
5. Päätetään vastuuvapauden  myöntämisestä johtokunnalle ja muille tilivelvollisille.
6. Toimitetaan johtokunnan puheenjohtajan vaali
7. Toimitetaan johtokunnan jäsenten vaali erovuoroisten tilalle.
8. Toimitetaan  kahden tilintarkastajan  ja heidän henkilökohtaisten varamiestensä vaali alkaneelle toimintavuodelle:
9. Vahvistetaan  toiminta-ja riistanhoitosuunnitelma alkanutta toimintavuotta varten ja määrätään jäsenten riistanhoitovelvoitteet sekä päätetään mahdollisen riistanhoitovelvoitemaksun määräämisestä ja suuruudesta:
10. Päätetään  seuran  liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta, kannattavien henkilöjäsenten vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta.
11. Vahvistetaan alkaneen vuoden tulo- ja menoarvio:
12. Käsitellään mahdolliset seuran jäsenten erottamistapaukset, milloin seuran jäsen on sääntöjen 7:n mukaan saattanuterottamisensa seuran kokouksen ratkaistavaksi:
13. Valitaan seuran edustajat ja heidän varamiehensä piirikokouksiin:
14. Käsitellään muut johtokunnan tai seuran jäsenten johtokunnalle vähintään kolme viikkoa ennen vuosikokousta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat:
15. Keskustellaan muista mahdollisista esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan voida tehdä päätöstä.

10§

kesäkokousasiat

Kesäkokouksessa päätetään seuran metsästysjärjestelyistä. Kokouksessa voidaan tehdä päätöksiä myös muista kokouskutsussa mainituista asioista.

11§

Seuran ylimääräinen kokous

Seuran ylimääräinen kokous on pidettävä, kun seuran kokous niin päättää tai johtokunta katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii.

Jälkimmäisessä tapauksessa vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti seuran johtokunnalle. Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Kokouskutsusta on voimassa, mitä sääntöjen 8:ssa on määrätty.

12§

Pöytäkirjan pitäminen

Seuran, sen johtokunnan, toimikuntien, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava.

13§

Seuran päätöksentekojärjestys

Seuran päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten sattuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa.

Jokaisella liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella  jäsenellä kannattavia jäseniä lukuunottamatta on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.

Sääntöjen muuttamisesta , seuran purkamisesta tai seuran omaisuuden pääosan luovuttamisesta koskevasta asiassa seuran päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

14§

Seuran tili- ja toimintavuosi

Seuran tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Johtokunnan tulee luovutaa tilit ja tilinpäätös tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kahta viikkoa ennen talvikokousta. Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa johtokunnalle viimeistään kaksi päivää ennen talvikokousta.

15§

Seuran johtokunta ja sen erovuoroisuus

Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii  ja vastaa sekä seuraa edustaa talvikokouksen valitsema johtokunta.

Johtokuntaan kuuluu yhdeksi vuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi vuodeksi valitut 6 jäsentä. Johtokunnan jäsenistä on vuosittain erovuorossa puolet. Ensimmäisellä kerralla eroaa arvan perusteella puolet johtokunnan jäsenistä. Tämän jälkeen erovuoroisuus määräytyy vuoron mukaan. Jos jäsen kesken toimikauttaan estyy tehtävänsä hoitamisesta, seuran kokous valitsee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Johtokunta valitsee täysi-ikäisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajansa sekä lisäksi sihteerin ja taloudenhoitajan, jotka voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta.

Johtokunta kokoontuu puuheenjohtajan tai hänen ollessa estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta, milloin nämä katsovat kokouksen tarpeelliseksi, tai kun puolet johtokunnan jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii.

16§

Päätösvaltaisuus

Johtokunta on päätösvaltainen silloin, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.

17§

Seuran nimenkirjoittajat

Seuran nimen kirjoittaa  puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai sihteeri kukin erikseen.

18§

Johtokunnan tehtävät

Johtokunnan tehtävä on erityisesti

1. toimia seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti
2. olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti.
3. suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa sen tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti
4. vahvistaa tehtävänjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat toimikunnat, valiokunnat, jaostot ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä johtokunnalle vastuullisia tehtäviä
5. vastata seuran ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta
6. vastata jäsenliittojen ja piirien sääntöjen ja ohjeiden seuralle asettamista velvotteista
7. toimittaa riistanhoitoyhdistykselle pyydetyt toimintatiedot
8. vastata seuran kokousten antamista velvotteista
9. pitää seuran jäsenluetteloa
10. hoitaa huolellisesti seuran taloutta ja omaisuutta
11. hoitaa seuran tiedotustoimintaa
12. hyväksyä ja erottaa jäsenet
13. valita sekä tarvittaessa erottaa seuran toimihenkilöt
14. päättää seuran ansiomerkkien ja huomionosoitusten myöntämisestä sekä tehdä esityksiä muista huomionosoituksista
15. tehdä metsästysvuokra- ja muut metsästysalueiden käyttöä koskevat sopimukset sekä
16. ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii.

19§

Seuran metsästyssäännöt ja hirvieläinten jahtisäännöt

Seuran yleiset metsästyssäännöt ja hirvieläinten jahtisäännöt ja näihin tehtävät muutokset vahvistetaan seuran kokouksissa.

20§

Seuran varojen ja arkiston siirto seuran purkautuessa

Jos seura puretaan, käytetään sen jäljelle jääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin seuran toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen.

Seuran arkisto siirretään Suomen Metsästysmuseoyhdistys-Jaktmuseiföreningen i finland ry:lle (= Suomen metsästysmuseo).

Seuran purkautumisesta on tehtävä ilmoitus yhdistysrekisteriin.

21§

Muuta

Muutoin  noudatettakoon, mitä laissa yhdistyksistä on säädetty.